sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

490 Kuulumiset

Aloitin 13-vuotiaana kirjoittamaan blogia oikeasti aika puhtaasti kirjoittamisen halusta - kiitos yläasteen äikänopettajan, joka sai innostumaan uudella tavalla kirjoittamisesta. Minulla ei oikeastaan ollut mitään sanottavaa, mutta halusin kirjoittaa, ja siihen blogi tuntui sopivalta vaihtoehdolta - saatoin kirjoittaa ihan tavallisesta arjesta ja hevosista, joiden ympärillä elämäni pyöri (ja pyörii edelleen).
Kuvat Ypäjältä 25.2 (c) Sofia Kerstinen
  Alkuun kirjoitukset eivät todellakaan olleet järkeviä, mutta vähitellen löysin oman tyylini ja olin ajoittain tyytyväinenkin teksteihini. Tykkäsin analysoida treenejäni ja kirjoittaa pieniä asioita elämästäni, koska osasin jo silloin ajatella, että niitä olisi kiva lukea tulevaisuudessa, ja niin niitä on nyt ollutkin. Muistan niin hyvin fiilikseni monenkin vuoden takaa, koska tunnistan ne kirjoitustyylistäni. On myös ihana lukea vanhoja postauksiani kisapäivistä ja huomata, miten silloin oli niin tyytyväinen saadessaan yli 60% kouluradalta, kun nyt se oma vaatimustaso tuntuu olevan paljon korkeampi.



 Huomaan kyllä hyvin sen, että aikaisemmin olin paljon vähemmän kriittinen myös blogin suhteen, sillä nykyään vaikka tekee mieli kirjoittaa, ehkä 1/10 kirjoituksista läpäisee edes juuri ja juuri oman seulani julkaisemiseen. Blogini ensi vuosina julkaisin ihan mitä sylki suuhun toi, haha. Tai ainakin melkein, olen aina ollut myös sinänsä ujo etten ole kauheasti kirjoittanut omia mielipiteitäni, ellei minulla ollut kivenkovia perusteluja...Se on ajanpuutteen ohella suuri syy siihen, ettei enää tule kirjoitettua juurikaan: nykyään ymmärtää enemmän, että oikeasti kaikki voivat lukea blogiani, jota kirjoitan vieläpä omalla nimelläni.


 Noh, jos nyt kuitenkin vähän kuulumisiakin: Kaikki kolme hevosta voivat hyvin ja aurinkoisesta keväästä on nautittu paljon myös maastossa. Olen niin onnellinen tästä hevostilanteesta, harmi vaan että ylioppilaskirjoitusten takia en pääse nauttimaan siitä juuri nyt ihan täysillä, vaan Ressua menee hetken enimmäkseen ratsuttaja ja äiti on ominut Kallen :D Dolle on ollut kyllä ihan supermakea ratsastaa, kun se alkaa olla niin "mun" hevonen ja tunnen sen jo aika hyvin. Talven treeni on myös tehnyt sen kunnosta entistä paremman ja ravissa on hetkellisesti ollut ihan uusia vaihteita, joita ei valitettavastai kauden ensimmäisissä kisoissa päästy näyttämään. Ensi viikolla on meidän ensimmäiset kansainväliset kisat, koputus puuhun että päästäisi näyttämään siellä parastamme!


lauantai 3. maaliskuuta 2018

489 Parasta talvessa

Etelä-Suomessakin ollaan saatu nauttia hangesta, sillä lämpömittarien lukemat ovat pysyneet tiukasti pakkasen puolella :D Siitä on tietysti pitänyt nauttia hankitreenien merkeissä, vaikkei täällä pellolle pääsekään niin Laakson ratsastusstadion ja olympiakenttä ajavat ihan hyvin saman asian.

Kuvat (c) Vuokko P

Tää on niin ihana kuva, onnellinen ilme sekä hevosella että ratsastajalla!








Tällä kuvauskerralla pidettiin Ressun kanssa lähinnä hauskaa, mutta lopuksi R haki kuitenkin ihan hyvin pyöreäksikin.



Dollella oli vähän enemmän energiaa


"Älä jarruttele siellä!"







Kolikot loppui!

Onnellinen hevonen ja onnellinen ratsastaja




perjantai 16. helmikuuta 2018

488 Talven treenit

Mitäpä muutakaan sitä lukulomallaan tekisi kuin kirjoittaisi blogiin? Ai laskisi matikkaa ja fysiikkaa ylppäreihin? Ei kai...
Eilen vietin penkkareita ja oli hauskaa, ei sinänsä ollut kauhea muutos aiempaan tämä lukuloman alkaminen, koska kakkosella ja kolmosella olen tehnyt niin paljon etäkursseja ja itsenäisiä kursseja ettei koululla ole tullut liikaa oltua. Ihan kiva sinänsä, ettei tarvitse stressata mitään esseiden deadlineja jne., mutta sitten taas ne kirjoitukset häämöttää. Kirjoitin jo kolme ainetta syksyllä (pitkä englanti, pitkä ruotsi ja yhteiskuntaoppi) niin jäljellä ei tälle keväälle ole kuin pitkä matikka, fysiikka ja äidinkieli, äikästäkin enää esseekoe kun maanantaina raapustettiin tekstitaito.

Talvi on lukion ohella mennyt tietysti tallilla, kolmen hevosen kanssa sitä aikaa saa kulumaan. Omien lisäksi olen päässyt satunnaisesti muidenkin hevosten selkään, mikä on ollut kivaa. 

(c) Tiina N

 Kallen kanssa ollaan vähän päästy pitämään hauskaa, ollaan tehty enemmän "temppuja" kuten vaihtoja joka askeleella, piaffia ja passagea. Laukassa kaikki tuntuu aika helpolta, kun saan Kallen kunnolla pyöreäksi ja samalla kevyeksi (helpommin sanottu kuin tehty), mutta ravissa/passagessa on melko tuskaa yrittää saada apuja läpi... K tuntuu aina vähän ottavan ohjat omiin käsiinsä kun aletaan tekemään vaikeampia juttuja, ja jää passagessa leijumaan ilman selkää eikä siitä saa tietenkään koottua piaffiin, kun pohkeet ei enää mene läpi. Valmennuksissa on toki helpompaa, kun valmentaja kävelee raipan kanssa vieressä, haha. Treenaaminen Kallen kanssa on kuitenkin aina niin hauskaa ja on kiva päästä sillä tekemään kokoamisia, kun ne ovat sillä niin paljon helpompia kuin Dollella ja Ressulla. Ne päivät kun ei mennä maneesissa, ollaan menty maastoon ilman satulaa ja laukkailtu pitkin ohjin, K alkaa heti ravistella jos yritän ottaa tuntumaa, sen mielestä maastossa ei kuulu mennä avuilla! Eipä sen selässä olekaan mitään ongelmia pysyä. 
  Tälle kaudelle meillä ei ole mitään kisatavoitteita, mulla on kumminkin Dolle ja Ressu joilla kisata ja paljon muutakin nyt kun lukio loppuu.



 Dolle on treenannut ahkerasti koko talven ja on nyt muutaman kerran ollut todella hyvä! Lokakuussa käytiin ekan kerran yhden ruotsalaisen GP-ratsastajan kurssilla, ja esitellessäni meidät kerroin isoimman "ongelman" olevan se, että Dolle juoksee pidätteistä läpi ja sen askellajeista tulee kiireiset ja lennokkuus häviää. Keskityimme siis juuri siihen, että Dolle ei jää vahvaksi mun kädelle ja alettiin etsiä myös lennokkaampaa ravia. Toinen kurssi oli joulukuussa ja kolmas nyt viime viikonloppuna, ja eroa oli kyllä! Laukka ja ravi ovat viipyilevämpiä, ilman että nopeus avuille katoaa. Ne onnistuneet pätkät eivät ole mitään hirveän pitkiä vielä, mutta hyvä alku kuitenkin. Kotivalmennuksissa ollaan myös saatu Dollea paremmin läpi ja nopeammaksi sekä rakennettua yhä enemmän voimaa ja lennokkuutta. Rankan treenin vastapainoksi ollaan tietysti maastoiltu, varsinkin nyt kun täällä Helsingissäkin on lumihanki. Kisakausi aloitetaan ensi viikon sunnuntaina Ypäjällä, loppukaudesta ei ole vielä tietoa juuri siksi, etten tiedä yhtään missä tulen olemaan ja pitää keskittyä opiskelupaikan saamiseen. Johonkin kv-kisoihin olisi hienoa päästä, mutta esim. PM on hyyyvin epätodennäköinen unelma eikä täällä lähellä paljoa muita ole, toki Ypäjän kisat ensi kuussa ja niihin varmaan yritetäänkin jos heppa on kunnossa jne. 



 Ressun kanssa takana alkaa olla 3kk, mikä on mennyt ihan siihen että minä opettelen läpiratsastamaan herraa. Oltiin ekaa kertaa kodin ulkopuolella samalla kurssilla kuin Dollen kanssa viime viikonloppuna, ja ei ollut kyllä minkäännäköistä eroa kotikäyttäytymiseen, R oli jopa rennompi kun maneesissa oli enemmän tilaa. Sain myös tosi hyvän fiiliksen siellä, kun mahduin kunnolla ratsastamaan eteen niin R ei jäänyt vähän tahmaiseksi pohkeen taakse. Kotona on ollut hankalempaa, mutta aina ajoittain tulee hyväntuntuisia pätkiä ja koko ajan paremmin saan Ressun läpi. Ollaan myös maastoiltu paljon, vaikka kaupungin ihmeet kuten autotien alitus, lenkkeilijät, hiihtäjät yms. ovatkin olleet jännittäviä. Pari kertaa olen myös päässyt hyppäämään, on ollut niiin kivaa! Vaikka ollaankin menty ihan pikkukavaletteja vasta, kun tuli parin kuukauden hyppytauko Ressulle. Tekee niin mieli päästä vaan hyppäämään lisää kun Ressu on niin paljon kivempi ratsastaa puomien läsnäollessa kuin Dolle... 

 Noh, sellaista kuulumispostausta tällä kertaa. Selailin vanhoja "treenipostauksiani" ja oli kiva huomata niistä omaa kehittymistä ratsastuksessa, mikä olikin blogia perustaessani (viisi vuotta sitten, apua!) se ajatus. Videoista ja kuvista näkee tietysti myös, mutta on kiva muistaa mitä itse on ajatellut ratsastuksestaan. Olen aina ollut ratsastajana hyvin epävarma taidoistani, kukaanhan ei tässä lajissa ole ikinä valmis, mutta en ole ikinä missään kirjoittanut että olisin mielestäni ratsastanut niin hyvin kuin "pitäisi". Sitä päivää odotellessa, kun olisin tyytyväinen ratsastukseeni... :D


maanantai 29. tammikuuta 2018

487 (Hevos)perheenlisäystä

Päätin avata blogin taas, vaikka en tiedäkään kuinka usein tulen tänne kirjoittamaan. Instagramiin päivittelen reaaliaikaisemmin kuvia, mutta välillä on tullut sellainen olo, että olisi halunnut kirjoittaa pidempääkin tekstiä - siihen insta ei tunnu luontevalta kanavalta. Joku aika sitten myös mun tietokone JA ulkoinen kovalevy tuhosivat kaikki niillä olleet kuvat ja ahkerasta bloggailusta oli kiitollinen - lähes kaikki kuvat löytyivät täältä. 

(c) aaveen.net 

Heinäkuun lopussa käytiin Laaksolla varsin voitokkaat kisat Dollen kanssa: 2 voittoloimea ja -ruusuketta sekä yksi kuudennen sijan ruusuke

Dollesta on tullut niin hieno!

Puolen vuoden blogihiljaisuuden aikana olen ehtinyt kisaamaan, treenaamaan ja aloittamaan abivuoden lukiossa, puolet kirjoitettavista aineista on jo kirjoitettu. Nyt keväällä pitäisi olla koko ajan nenä kiinni kirjassa, sillä edessä on vielä ne vaikeimmat aineet (pitkä matikka ja fysiikka)  ja niiden jälkeen pääsykokeet. On niin jännittävää, kun ei yhtään tiedä, minne ensi syksyksi päätyy... 

Hevoskatras on kasvanut yhdellä: 14.11.2017 meidän omistukseen tuli Ressu tai Svasse, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Se on nyt 9-vuotias ja hypännyt 140-tasolle asti estepuolella, koulupuolella siis aika noviisi. Tässä reilun parin kuukauden aikana ollaan päästy kumminkin tutustuttamaan sitä sulkuihin, avoihin ja vaihtoihin jo. Sillä on laadukkaat liikkeet, joten jos kaikki menee hyvin niin ensi vuonna siitä pitäisi tulla jo varsin hieno kisaratsu!



Ulkoasun vaihdoin, tämä ei nyt ole minkään vuodenajan värinen niin ei haittaa vaikka olisikin vähän pidempään... Eikö..? Hevosten esittelysivut voisin jossain vaiheessa (eli kun ylppäreihin lukeminen ei nappaa, haha) taas laittaa uusiksi.

Kallelle ja Dollelle kuuluu muuten myös hyvää, niiden kanssa treenikausi on kovassa vauhdissa ja Dollen kisakauden alkuunkaan ei ole enää kauaa jos terveinä pysytään *kopkop*.



maanantai 24. heinäkuuta 2017

486 Taukoa


Blogi on ollut aika kuollut jo pitkään, ja ei ole yhtään fiilistä kirjoittaa, niin ajattelin pitää vähän taukoa - en tiedä kuinka kauan se kestää, tulen kirjoittelemaan sitten kun siltä tuntuu :)


Molempien hevosten kanssa käytiin Lappeenrannassa Future Cupin osakilpailussa, ja oli tosi kiva reissu. Radat ei olleet mitään kovin onnistuneita, mutta kuitenkin kaikki yli 62% (Kalle 62,9%, 62,2% ja kür toinen sija 67,3%, Dolle 63%, 66% ja kür 4/9 67,5%) ja cup pisteitä kerättiin sen verran että molemmat hevoset ovat cuppien johdossa, Dolle junnuissa ja Kalle nuorissa. Vielä yksi osakilpailu jäljellä, katsotaan sitten päästäänkö finaaliin ratsastamaan. Kuvat Lappeenrannasta (c) Aino Lipsanen






Kuun alussa treffattiin Vuokon kanssa ja kuvailtiin videopostaus, jonka löydät Vuokon blogista tai suoraan hänen youtube-kanavaltaan! Oli tosi hauskaa nähdä, ja uudet treenikuvat on aina kivoja ;)